Mongolchuud bid neg yumaar ih bardamnah baharhah durtai. Oorsdiigoo busdaas doviilgoj hardag, busadtai haritsuulahdaa neg ih yumand tootsoj surjignedeg zan.
Tologuud (hoorhii muu vietnamuudiig ih goochildog bolohoos bish, tsaaguuraa thai, laos, cambodio, balba, enetheg, medhgui hevtej magadgui eden dund oor heniig l bol heniig l hamruulj bolno. Yer n hen baidgiin helj boloh buhii l uls orniihon bagtah baih l daa) iim ch mya iim ch teneg, hicheelee hiigeed hiigeed unshaad unshaad oilgodoggui, mongolchuud bol hiih l durgui bolohoos hiigeed ehelvel iluu gardag gej ireed l hoorondoo yaritsgaadag bizdee. Bi ch gesen enend itgedeg baisan bogood end irj suraltsah hurtlee biyer uzej medreegui hevtej hudlaa "tom baadag" bailaa. (onoogiin ondorlogoos harval baga zereg nud tailagdchihaad baigaa yum bolvuu) Getel unen heregtee ted onoodor yamar hemjeend hogjchihood baina bid getel baigaagaa neg haritsuulaad neg harah yumsan. Namaig ingej heleheer tend chin zah zeeliin niigem hogjood udaj baina, hun am n hangalttai baina geh met mash olon shaltag toochino doo. Yu heleh geed baina ve gevel bid shaltag toochihdoo l sain ard tumen shig baigaa yum. Unen heregtee manaid gadnaas horongo oruulalt orj irye geheer, tsag agaar huiten, ersdel ondor geh met huchin zuils baigaa ch gesen, huuli erh zuin orchin hogjoogui, uls tor togtvorgui, hunii noots homdsdmol geh met bidnees oorsdoos maani shaltgaalsan oorchlogdoh bolomj buhii nohtsol, huchin zuils mash ih baigaa shuu dee.
Manai bohchuud muu yaponuudiig bolgoj tavij baina. Ovs idej us uusan muusain yumnuud l geh. Tiim baij boloh l doo. Ovs idej us uusan ch gesen ter yaponchuud chin delhiin hamgiin ondor orlogotoi ard tumen boltloo hogjchihson baina. Tanii bidnii buten jil hodolmorloj baij oldog tsalingiig chin ted nar neej olj buteesen gantshan tsahilgaan baraagaaraa hoop geed bugdiig n huu hamaad avaad yavchihaj baina. Deerees n manai hamgiin sain bohchuudiig nutagtaa avaachij barilduulaad tednii uzuuleh show gaar n mongo olood baina shuudee. Yaahav neg sain tal n tendees ch bas Mongol gesen ulsiig sonirhoh, manai 2 ulsiin hariltsaand sain yum orj irj baigaa l daa, uguisgeed yaahav.
Mongoloos busad gazar Mongol huntei herhen hariltsaj baina ve gevel uneniig helehed thai, vietnamuudiin daraagiin eeljind tavij haritsaj baigaa shuu gedgiig harin ch neelttei helchihye. Jisheegeer batlagdchihsan shuu. Hed heden jishee baigaa. Hudlaa unen ter ulsuud chin delhiitei manaihaas hamaagui iluu neelttei hariltsaatai bolchihson baina. Tuuniigee dagaad zaluu chadaltai humuus n delhiid neree gargaad orsoldood ehelchihsen, tedniigee jishee bolgood olon hun araas n hoshuurtsgaaj baina.
Tuilshrahaa bagasgaad alivaa zuilsiig boditoor harj oilgotsgooh tsag n bolchihjee. Alivaag boditoor haraad uhaaraad irvel yu hiih heregteigee oilgono. Getel manaid yu hiih heregteigee oilgodog, meddeg humuus ih l tsoohon baih shig haragdah yum. (Gehdee bas yahav ee hoorhii, shien zaluuchuud n end tend nud tailaad l baina. Bas ch gui hurdatstai hogjood baigaa shuu.) Ingeed yarihaar buruug busdaas haij toriig buruutgana. Tor n iim baigaa bolohoor ene ter geed l. Manai tord buruu baigaa, uguisgehgui. Gehdee toriin toloologchid chin ta bidnii dundaas garch baigaa, tedniig hyanah erh ch gesen ta bidend baigaa gedgiig sanuulaad, neg saihan zuir tsetsen ug baidag shuu dee. "Orom yamar baih n suuneesee shaltgaalna" (Neg iimerhuu utgatai zuil ug haa ch bilee unshij baisan yum baina) Biye zasaad geree zas, geree zasaad toroo zas gej. Biye ch zasaagui baij tor gej hudlaa tom tom duugarstgaah geed baigaa shig sanagdaad baih yum.
Niitiinhee uhamsriin tovshing nemegduulj boloh zuilsiig zugeer oor ooriinhoo jisheen deer odor tutmiinhaa amidral deer l hiistgeeye l dee. Chaddag meddegee ali boloh helj tuslaad, chadhguigee hunees asuugaad l ... Hogoo gudamjind hayahgui baih, nulimahgui baihaas l ehlene shuu dee. Hun shig uudag bolchihson n tasartlaa uudgaa hyanah helbereer l ehleye l dee. Haduuraad yavchihlaa. Gehdee zov haduursan baih gej naidii.
Yamartai ch dahiad helye. Mongolchuud bid chadvartai, chadamjtai, sergelen uls. Buh l yaduu, archaagui uls ch gesen oorsdiigoo tegj l yarij baigaa. Biye toogood magtaad baidag n unen ch yum bish. Delhiin niitiin nudeer bol manai uls Afrikiin yaduu ulsuudtai l adilhan shuu. Boditoor oorchlogdoj saijirsan tsagt n unelegdene uu gehees onoogiih shig iim "erguu" 76aag songochihood ergeed hyanah togtoltsoogui niigem burduulchiheed (bugdeerengii n heleh ch arai ch degsduulsen hereg boloh baih, gehdee ihenhi n l yum uzeegui, yum medehgui bairiin humuus shig haragdah yum) bid uhaantai, iluu hogjiltei uls gej yarij suuh shig teneg yum alga shuu, Mongolchuudaa
No comments:
Post a Comment