Minii bodloor ...
Orchin uyed hamgiin chuhal zuilsiin neg n bolovsrol, yahiin argagui. Dayarchlal orgosoj delhii havtgai bolohiin hireer orsoldoon ulam ihesch, dotooddoo todiidui gadnaas ajillah huchin orj irj baigaa, dotroos gadagshaa ajillah huchin beltgegdej baigaa onoogiin niigemd naanadaj ooriin baigaa orchindoo holoo oloh, bolomjiin amidraltai zolgoh, tsaashilbal delhiin tomoohon zah zeeluud deer battai suurilah, olon ornii chadaltai bolovson huchintei orsoldoh zeregt hamgiin chuhal huchin zuil n bolovsrol. Engiin jisheegeer tailbarlah geed oroldyo. Mongold barilgiin companiud ajilchdaa yagaad hyatadaas oruulj ireed baina ve? Hamgiin negdugeert chadvar tootsogdono.(negen torliin bolovsrol) Baraa material hulgailahgui, ajil taslahgui arhidaj alga bolohgui zergiig ene udaad martya. Mongolchuudaas ondor ch tsalin avdag ted nar. Hervee 1 mongol ene hyatadiin daitai orlogchin baij chadah yum bol barilgiin companii udirdlaguud hyatadaas iluuteigeer mongoloo l ajliin bairaar hangahiig bodoh bailgui. Arai domoghon jishee avya. MIT (Massachusetts Institute of Technology), Harvard, Cambridge, Yale, London School of Economics geh met delhiin tomoohon surguuliud baina. Edgeert surch baigaa Mongol oyutan ch baidag biz. Edgeer humuus surah yavstdaa, surguulia togsood ter havidaa bur baig tomoohond tootsogddoggui yumaa gehed noloo buhii hamgiin ashigtai ajilladag company, baiguullaguudad ajillah magadlal tuiliin ondor. Onoodor delhiin tomoohon businessmanuud, delhiin hamgiin bayan humuus zergiig harval eden dund Enetheg, Oros ah nar, Hong Kong, Singapore, Omnod Solongos, Yapon, Taiwan geh met Aziin ulsaas hed heden hun baigaag harj bolno. Medeej zah zeel chuhal nolootei. Gehdee l ene enetheg, ter hyatad, solongos ter dund orohod hooson tolgoigoor oroogui n medeej. Mohoshon uhaandaa bolovsroliin tuvshin orsoldoh chadvariig haruulsan heden jishee bichij tailbarlah gej oroldloo. Jaahan haduursan, savchsan bairiin ehlel bolson bol hultsel ochyo.
Odoo undsen sedevtee oryo. Busad masteriin hotolboruud chuham yamar baidgiig sain medhgui ch gelee oiroltsoo bolovuu gej bodoj baina.
Medeej hun bolgon oorin gesen potentialtai, amidarsan ajillasan orchin zereg n tuhain hunii chadavhi, chadvartai shuud holbootoi baidag todiigui neg negendee hariltsan uilchilj baidag. Uuniig bi suraltsah yavtsdaa sain mederlee. Ter huniig helnii tuvshingeer n uneleh n tuilin muihar hereg bolohiig olj togtooson yum.(hediigeer hel chuhal ch gesen businessiin orchind shiidver gargah chadavhi heleer hyazgaarlagdahgui yum baina.) Medeej hereg medej baigaa zuilee ilerhiileh n chuhal l daa, gehdee end tendhiin case study nuud deerees ajiglaj baihad turshlaga, ajiliin orchin zereg n uneheer chuhal baidgiig olj medersen.
1. Tiim ch uchraas, tuhailbal MBA hiih gej baigaa ulsuud oorsdiigoo ali boloh olon torliin medeeleltei orchind (manai ulsad bol hamgiin tom, hangamj udirdlaga saitai companiudad ajillah) ajillaj oorsdiigoo hangalttai medeelel, orchin, surah bolomjoor hangah yavdal. Uund zovhon ooriinhoo ulsiin bish, delhii niitiin ediin zasag, bolj ogvol uls tor n, tuuh, suuliin uyeiin hogjliin barimtalj bui bodlogo geh met ...
2. Hervee businessiin hotolbort hamragdah gej baigaa bol ali boloh businessiin baiguullagad ajillaj baisan bol garah ur dun n arai iluu baih bolov uu gej bodogdson. Uchir n tord ajillaj baisan mani metiin humuus toriin bureacratism aas ch yum uu, shiid gargah zeregtee oortoo itgeltei baij chaddaggui bogood jaahan udaan baih handlaga ajiglagdah shig sanagdsan.
3. Hediigeer gurav gej dugaarlasan hedii ch ene hamgiin chuhal criteruudiin neg. Tuhain hotolbort yamar heleer suraltsaj baigaagaas shaltgaalan ter heleer ooriigoo cholootei ilerhiileh chadvar buhii (uuniig angliar fluent gej oruulya - zaaval onovchtoi ugiig n olj tailbarlah gesen ug bish, tuk tak hiilguigeer, toiruu utgaar ch bolov ooriinhoo sanaag buren ilerhiileh hemjee gej todotgon tailbarlaya) baih shaardlagatai. Zarim neg masteriin hotolbort uchirgui yarij suid boloh shaardlaga gardaggui baij magadgui. (magadgui bagiin togloltoos iluu huviin toglolt chuhal baidag torluud bii biz. Gehdee l bichgiin hel chuhal l baij taaraa.) Harin businessiin masteriin hotolbort uzej bui buh hicheel, buh daalgavar goltsuu case study deer suurilsan baih bogood uuniigee bagaaraa margaj heleltsej shiidverledeg tul oroltsohgui baih bolomjgui. Oroltsoo baga baival suulruugee hamtragchiddaa gologdoh magadlal ondor. (Ooriin jisheegeer helehed uchirgui aihtar gologdogui ch gesen yum meddeg ulsiin hajuud ochood yariad baih shig utgagui teneg yum baidaggui yum bilee. Amerikuud dund orchihvol tednii yariag guitseh gej hicheeseer baital oroltsood baih tiim ch amargui yum bilee geh met asuudluud ih baina oo.) Ene yu gesen ug ve gehleer hamtarch ajildag chadaltai ulsuud n shigshigdeed deeshilchihne gesen ug. Muu gishuudtei hamtarval 1 sain tal n dungee avahiin tuld hussen ch huseegui ch ajillana, gehdee sain turshlagatai humuusees suraltsaj avah magadlal buurahiin zeregtsee ene n hetiin cariert bas nolooloh magadlaltai. Uhaan n sain ajliin bairiin sanal zereg irehed hamgiin turuund medeej hereg sainuudad n tugeegdene. Ajliin bairnii sanal ajilladag naiz naraar chin damjlaa gehed ajiliin bair sanal bolgoj baigaa ulsuud chin nutgarhdaggui yumaa gehed sain yum meddeg, hicheenguinuuddee l turuulj sanal bolgono. Eniig Darwinii huuli buyu huchtei n huchguigee "nugaslah" geye. Tegeed ene processt hel mash chuhal gedgiig dahiad 1 sanuulaadhii.
dugaar 1 3 hoyor hoorondoo sorgoldoj baina gej bodoj baigaa biz. tailbar hiiye.
hamtarch ajillah, hoorondoo holbogdoh zeregt hel chuhal hedii ch hel saitai bailaa geed businessiin huvid onovchtoi shiidver gargah albagui. Tiimdee ch Taiwand baigaa businessiig Taiwan hun sain udirdana uu gehees 1 Amerik iluu udirdahgui. 25tai 2 jiliin turshlagatai Amerik zaluugaas iluu 35tai 10-12 jiliin turshlagatai Taiwan iluu shiidver gargana. Harin Taiwan n gargah geed baigaa shiidveree oilguulj chadval sain hereg chadahgui bol magadgui helniih davamgaillaar hamtragsad n Amerikiin shiidvert naashtai handah bolomjtoi yum gedgiig l tailbarlah gesen yum. Bas negen zuil. Hervee davhar ashig sonirhol baihgui l bol hamragdah hotolboroo tuhain hel n undsen hel n baih ulsad hiivel ach holbogdol, hurteemj iluu ondortei. (Angliar hiih gej baigaa bol USA, UK, Canada, Australia, New Zealand, uguidee l Enetheg geh met) Uchir n tuhain heleer amid orchind orchihno gedeg n yariltsah, sonsoh, medeellee olj avah bolovsruulah hurd chadamj osohtei shuud holbootoi. Mon sanhuugeer surch baigaa bol sanhuu ondor hogjson ulsad (Iceland, Hong Kong, Singapore geh met), emcheer surch baigaa bol emnelgeer ondor hogjson ulsad (Enetheg, shudnii emheer Cuba barag 1t baidag gej sonsson shuu, unen hudliig n medehgui ch. Iim hachin ner sonsogdohor gaihal tormoor hedii ch unenii ortoi yum shig baigaa shuu) surah zereg n nileedgui shaltgaalna. Solongost MBA ee angliar hii gej zovlohgui ooroor helbel. Davhar ashig sonihrol gedeg n Solongos hel ch yumuu, tend ajil erheldeg baij boloh geh met.
Nileed nurschih shig bolloo. ene udaad duusgaya. Tegj baigaad bichleguudee angilaad shoshgolbol urgeljleliig n olj unshihad amar boloh yum bolvuu. Tiimees ene tuhai hetdee bodoh bolno.
No comments:
Post a Comment