Sayhan hicheelee taslan barin baij James Riddel hemeeh land economicsoor mergeshsen Amerikiin professoriin lektsend suulaa. Lektsen dund n Mongoliin tuhai 3, 4 slide yavj baisan uchraas sonirhson hereg. Magadgui manai Gazariin tolovloltiin tuhai esvel UB hotiin bairlga baiguulamjiin zambaraagui baidliin tuhai yum yarij magad gej goridson yum.
End tendhiin land economicsiin tuhai bolon tedgeeriin tuuhiin tuhai baga zereg yum yarilaa. Mongoliin tuhaid gevel govid baigaa malchin ail, ezengui taliin amidral, end gazriig herhen omchuuleh tuhai bolon hotod 3,4 r horoolliig Gandangiin heden ger horoolliin hamt oruulsan zurag taviad hodoonoos humuus ger malaa tuuj ireed, hamag malaa zarchihaad suurishihaar hootsoldoj baigaa tuhai (hashaa hatgasan gazraa manaih gej "tunhaglaj" baigaa) yarilaa. Tor zasag n eneniigee hyanaj chaddaggui gej harin helsengui, gehdee bi bol helmeer baina. Say ter uyer bolohod yaasan bol gej bodood baigaa, hunii muud durlah geegui ch bolohgui uyeriin ayultai geed baihad zoron abij buusan ailuud yaasan bol, 1 sain hicheel avsan baihdaa gej bodogdood baigaa.
Mon ashigt maltmaliin olborlolt yavuulj baina geed gazriig n sendiicheed ulaan toosond n hutgaad, goliig n shirgeechihsen, dund n ninja nariin amidardag bololtoi heden chingeleg tavichihsan zurag uzuuleed tuuniihee hajuud n aduu mal belchsen saihan tal nutgiin zurag bas davhar haruulaad, hichneen saihan gazar baisniig n heleed odoo yamar bolgoson baigaag n haruulav. Uugeeree companiud ashigtai ajillaj baina, ulsad tatvar tolj uls n hogjij baina, uul uurhai ashigta maltmaliin said n bayartai taatai baigaa tuhai ilerhiilsen gesen tailbar hiigeed, ulsiig "ingej hogjuuldeg" praktik bas baigaag haruullaa.
Unendee bol unen. Gazriig n uhaad hamag altiig n unegui gargaad avaad yavchihsan Boroo gehdee arai ch ingej ulaan hors orhiogui bailgui, unegui baahan alt avchihsan yum chin yadaj ergeed uhsan nuhee bulaa bailgui gej naidii. Harin Altan Dornodiin oros nohor bol altiig n avchihaad deerees n manai ulsiig shuuhdeh geed garaad yavsan gej unshij baisan yum baina. Nohon sergeelt hiigdsen eseh tuhai goridood ch hereggui biz. Manai dotoodiin companiud (jishee n "Mongol Gazar"-aas) ehleed nohon sergeeh tuhai yu ch hiideggui gej sonsson yum baina. Mongol hun n Mongol gazartaa ezen n bolj hairlahgui bol, ingeed ene met hunii amaar 21 dugeer zuund haa negtee iim yum bolj baina gesen shuu yuman deer jishee bolood l yavah n dee.
Za ene gazriin ediin zasgiin tuhai yarianaasaa haliad boodog horhognii tuhai hurtel yariad amjlaa. Jaahan zoruuleed tailbarlasnigi es tootsvol. Ulaanbaatart baihdaa endhiin humuust ih tugeemel oilgogddog Mongol haluun togoo (Hyatad haluun togoogoo l Mongol haluun togoo geed nerlechihsen dotor n manai heden haanii zurag tavichihsan, hanaar n Mongol bichgeer bichsen haniin tsaas naachihsan baidag yum.) Mongolian Barbeque-g ideh geed haigaad (Amerikiin suljee restaurant yaagaav nogoo 2 savaa tomor gyalalzuulaad baahan yum holij huurdag, UB-d BD's barbeque geed salbar n baidag) oloogui bogood iim yum baidaggui yum baina bilee shuu gej hurtel helsen. Suuld Q&A session deer bi bas tiim yum baidaggui yum shuu gedgiig n batatgaj hellee.
Harin hooloiniihoo ugaar yaridag heseg deer arai l degsduulchih shig bolloo, barag hooloigoo shahaad hanialgahad mongoloor ug bolchihoor yum bilee gej avdag baigaa. Uuniig n bas degsduulj baina arai ch tiim yum baihgui ee gej "zasvarlav"
Bas neg setgel tugshsen zuiliin tuhai bichihgui baij chadahgui n. Sayhan henii bilee dee bas 1 hunii bichlegen deer sanaa n garchihsan baisan. Zasaglaliig hogjuulj neelttei helbert oruulahgui bol (tsag tuhaid medeelel n hiigddeg, hedii hemjeenii olborlolt yavagdaj heden togrognii tatvar noogdoj ter n herhen zartsuulagdsan talaar unen boditoi shuurhai medeeleltei baij baimaar baih yum. Yer n zaaval uul uurhain company geltgui toriin albaduud, niited neelttei companiud, ner hund buhii auditiin companii dugnelt ed nart amarhan hurch boldog, tedgeer medeelel n naidvartai, irged niitiin oorsdiinh n hyanaltand baidag bolchihmoor yum bodogdood baih yum.), neg n avah geed, nogoo n omooroh geed baigaa heden humuusiin (hoorondoo tohiroltsood huvaachihdag ch yum biluu, tiimerhuu har yer n olon hund baidag baihaa, olnii ug ortoi gedeg unen ch baij boloh) dund manai ulsiin san homrogond orj ergeed ta bidend zoriulagdah uchirtai horongo maani bas hen negen bulhaitan, erh medeltnii gart orchih vii dee gej aih yum.
Hedhen shar deeltenguudtei, uldsen n haltar tsaraitanguud bogood hulgaich deeremchid (amidrahiin erhend) bolchihson; shar deeltenguud n omchoo hamgaalah gej toiron hureelel uusgedeg, ted nar n deedchuuliinhee erh ashgiig amia zolin baij hamgaalahad belen, heel hahuulid idegdsen hogiin niigemd amidrahiig husehgui baigaa uchraas ingej bichij baigaa bogood zaluuchuud shine uye maani ch gesen uuniig husch baigaa hemeen naidna.
Etsest n gej helehed ulaim tsaim ichihgui idej uudag, hahuulia nehdeg, alban tushaalaa ashigladag ene hogiin yumnuudiin uye n ongorood, uls tor n bas toriin albadaasaa angid baidag system hurdan bureldeesei bilee.
No comments:
Post a Comment