Sayhan neg hicheel deer bid nar E Ink gedeg companii tuhai case study deer ajillalaa. Nerneesee za ene n yamar ch baisan tsahim tegeed beh (ink in orchuulga) hoyor niileheer neg tiim tsahim helbereer niitlegdeh bichig tsaastai holbootoi zuil gehees tsaash yum tosoolj chadsangui. Tegeed unshlaa ajilalaa. Duussaniihaa daraa hervee ene technology amidrald nevterchih yum bol ch busniulah yum bndaa gesen shuu yum bodoj bailaa. Onoodriig hurtel tednii tolovloj baisan buteegdehuun nevtreeguig bogood harin ch tednii ter uyiin orsoldogchid boloh TFC/LCD buyu bidnii medeh nimgehen havtgai delgetstei televizor haa saigui hudaldaalagdaj baigaag bodood E Ink iin nohduu ch holdoj gaviagui yum baina daa gesen shuu yum bodoj suulaa. Amjilt olooguigeer heden jil tuntegnesnii etsest udridlaga n E Ink compania Taiwanii negen technologiin companid hyamdhan uneer hudaldsan tuhai medee unshlaa. Taiwan company n e-book -iin businesst horongo oruulj baigaa bogood E Ink companii neej olson technolgiig ashiglan electron nomnii zah zeeld azaa uzeheer shiidsen yum baina.
Ene tosloos garah buteegdehuun shine ed uu gevel ugui. Amazon company ene technolgiig bish yumaa gehed oiroltsoo technology ashiglaad Kindle gedeg buteegdehuun gargasan. Ene n undsendee electron nom. Ta nomniihoo file-iig iish n oruulaad tegeed nomoo unshij bolno. Ene n tsunhendee gartaa, asar tom zuzaan hund nom barij yavah shaardlaaggui bolj baina gesen ug yum. Hoyordugaart, Kindle-iinhee bagtaamjaas shatlgaalaad nileed heden nomiig 1 l tohoooromjind hiigeed avaad yavna gesen ug. Tanii tsunhtei achaa ulam hongorno gesen ug. Adilhan nom l unshdag yum bol PC ees yugaaraa yalgaatai yum be gevel delgets n engiin tsaas harj baigaatai adil. Ooroor helvel hunii nud yadrahgui gesen ug. Nogoo talaar arai hongon baih. Ta bidnii nud odort PC shagaigaad hir ih yadardag bileedee. Ene technology ene buteegdhuun uunees angid bolgoj baigaa yum.
Neg sain medee n magadgui nom hyamdarch boloh yum. Tsaas, budag, teeverlelt, jijiglen hudaldaanii ortog zereg iluu dutuu yum shaardlagagui bolno gesen ug. Interneteer zahialaad l avaad l bolloo. Ingesneer bidnii (3rd world countries buyu Mongol uls tednii neg n) nom unshih bolomj bas nemegdej baigaa yum. Hun bolgon oorsdoo avdaggui yumaa gehed yaduu ulsuud yamar programiig hulaad neg negendee damjuulj heregledeggui shig, nominhoo file-g avaad neg negendee damjuulaad unshaad baij boloh yum. Ooroor helbel neg udaa l ih mongo zarj Kindle ee hudaldaj avna gesen ug. Ugui bol nomiin companiud ashgaa bodood guravdagch ornuudad zoriulagdsan hyamdhan unetei e-nom hudaldaaldag bolohiig ch uguisgeh argagui yum. Marketing asar hurdatstai hogjij baigaa (Customer is all, haan ch bish tuunees ch tom) bolson onoo uyed.
Ene Kindle n odoohondoo hogjingui ornuudad hudaldaalagdaj baigaa ch hetdee i-pod/ i-phone shig hamrah zah zeel n tomroh tusam ulam hyamdrah bolomjtoi yum. (Hoyor jiliin omno avsan i-pod-d bi 260 dollar tolj baij bilee, gesen sayhan shineer hudaldaand gargaj baigaa i-phone 3G, shine zagvar n 200 dollar bolj onoodor hudaldaand baigaa ipod 100 dollaraar hudaldaalagdah bolj baina. Uur ch hureh shig)
Manai professoriin helsneer odiid notebookgui oyutan surahad mash hetsuu berhsheeltei baigaa shig (medeej manaih shig ulsuudad odoohondoo oyutan bolgonoos PC shaardah hetsuu ch gesen yer n neg ih udahgui bas l delhii niitiin handlaga ruu l oroh bolovuu) heden jiliin dara Kindle bish yumaa gehed ijil torliin tohooromjguigeer surahad bolomjgui boloh tsag tun oirhon baih shig.
Minii blogoor shagaidag humuust ene tuhai bas bodoj, ireeduigee tolovlohdoo tootsooloosoi gesendee bichlee.
Manai ulsad nomiin hudalaa jilees jild nemegdej baigaad huvidaa ih taatai baigaa shuu. Electron nomiin erend manai ulsiin zaluuchuud iluu olon nom unshdag boloh boltugai.
